maanantai 30. syyskuuta 2013

Nokan hevoselle, Eemelille päiväkirjamerkintä.
----------
Vettä, vettä, vettä.. Pyyhkijät vanhan autoni tuulilasissa vippaavat tasaista tahtia kun ajan kohtia tallia – ja Eemeliä. En tiedä mikä sai minut suostumaan tähän, mutta kuitenkin olen menossa liikuttamaan serkkuni hevosta hänen ollessaan lomalla. Lokakuinen vesisade on paras nostattamaan tunnelmaa kun vihdoin kurvaan autoni tallin pihaan ja nousen autosta. Pikainen vilkaisu talliympäristöön ja sitten pikakävelyä kohti tallia ennen kuin kastun läpimäräksi, kun ei sitä kaikessa järkevyydessään tajua veden pitävää vaatetta laittaa. Tallissa on kotoisaa ja lämmintä, hetkeksi alan jo tosissani innostua siitä, että olen pitkästä aikaa hevostelemassa.

Kävelen Nokan ohjeiden mukaan Eemelin karsinalle ja kurkkaan sisään. Tyhjä. Karsina on tosiaan tyhjä, hetkellinen innostukseni meinaa laantua nolliin kun tajuan hevosen olevan ulkona sateessa. Huokaan syvään ja vilkaisen karsinaan toiveikkaana uudestaan. Ei, ei sinne ollut hevosta ilmestynyt puolen minuutin mietintä taukoni aikana. Rekisteröin kuitenkin, että joku on karsinan jo puhdistanut, joten yksi murhe vähemmän. Hipsin tallin ovelle ja katson sateeseen nähdäkseni tarhat ja missä siellä Eemeli mahtaisi olla. Totean, että parempi mennä katsomaan lähempää ja päästessäni tarhoille näen muutamia hevosia ja yhden Nokan kuvaukseen sopivan.. hevosen? En ole varma mikä eläin kahden sentin paksuisen mutakerroksen alta löytyy kun talsin märän mudan poikki hakemaan Eemelin tarhasta.

Tallin käytävällä olen harjannut Eemeliä jo jonkin aikaa, sillä märkä muta ei niin vain suostu irtoamaan ruunan kyljistä, kupeilta, selästä.. mitä nyt luottelemaan missä sitä mutaa on kun sitä on joka paikassa. Mietin Eemeliä harjatessani, että miksi ihmeessä olen täällä, mutta en kyllä voi kieltää sitäkään, kuinka terapeuttista hevosen harjaaminen pitkästä aikaa on. Varsinkin kun Eemeli tuntuu nauttivan täysin siemauksin ja näyttää lempeältä, kiepsahtaisin varmaan sen kaulaan halaamaan sitä, jollen saisi sen jälkeen sanoa hyvästejä viimeisille puhtaille länteille vaatetuksessani saman tien.

Harjattuani Eemelin sellaiseen kuntoon, että ruunan voi hyvällä omalla tunnolla varustaa kipaisen varustehuoneeseen hakemaan varusteet. Suitsien laitto onnistuu muitta mutkitta eikä satulankaan kanssa ollut muita ongelmia kuin oma pituuteni – se kun on reilu parikymmentä senttiä vähemmän kuin Eemelin säkäkorkeus. Kiristettyäni satula vyön ja muutaman kerran sen tarkistettuani olen valmis lähtemään ratsastamaan. Vilkaisen tallista ulos ja sade on hiljentynyt tihkuksi. Hymähdän itsekseni ja alan taas tuntea innostusta koittavaa ratsastushetkeä kohtaan.

Taluttaessani Eemeliä kentälle, alkaa minua mietityttää, miten mahdan päästä kiipeämään tuonne korkeuksiin. Aikaisemmat hevosteluni olen suorittanut silloin aikoinaan ponien ja pienten hevosten kanssa joihin verrattuna Eemeli vaikuttaa jättiläiseltä.. Vielä kun oma notkeutenikin on mitä on. Päästyäni kentälle pidennän vasemman jalustimen melko lailla mahdollisimman pitkäksi ja vähtään vasemman jalkani siihen. Hetken aikaa tasapainoteltuani toinen jalka jalustimessa ja toinen jalka maassa pomppien mieleen iskee kauhea paniikki, että näkeeköhän joku tämän epätoivoisen yrittämiseni ja miltä se mahtaa näyttää. Pikainen vilkaisu ympäristöön kertoo kuitenkin, ettei ketään näy missään. Huokaan helpotuksesta ja muutaman ponnistuksen jälkeen saan kuin saankin itseni Eemelin selkään ja tunnen olevani maailman valloittaja tai vähintään vuoren valloittaja.

Saatuani jalustimet sopiviksi lähden liikkeelle, Eemeli askellus tuntuu hurjan isolta ja kävely vauhtikin alkaa jo melkein hirvittää vaikka ruuna tuntuu rauhalliselta. Pian kuitenkin rentoudun kun ajatukseni alkavat lentää ja nautin ratsastuksesta pitkästä aikaa. Pyörittyäni kentällä puolituntia käyntiä alan pikkuhiljaa tuntea itseni rohkeaksi – ei Eemeli niin hirvittävän kovaa sitten kuitenkaan kävele. Päätän yrittää ravata muutaman kerran, jotta tuntisin tehneeni muutakin kuin istunut. Eemeli nostaa ravin pienen herättelyn jälkeen, liekö sekin uppoutunut haaveiluun. Ravi on iso kokoista mutta rytmikästä ja helposti mukaansa tempaavaa ja keventelynikin tulee luonnostaan. Ravattuani jonkin verran erikokoisia pätkiä ja eri suuntiin päätän, että voisin antaa ruunan kävellä loppukäynnit ja alkaa valmistua ratsastelun lopettamiseen.

Päästyäni talliin takaisin otan ruunalta varusteet pois ja vien ne paikalleen. Harjailen pitkän tovin Eemeliä ja tunne oloni hyväksi. Olo on kuin voittajalla, sillä alun jännittäminen ja manaamisajatukseni ovat jääneet kauas. Ajattelen, ettei paremmin olisi voinut mennä ja loimitan ruunan Nokan ohjeiden mukaan. Taputtelen ja silittelen Eemeliä vielä ennen kuin vien sen karsinaan jossa sen piehtaroi ensitöikseen. Hymyilen Eemelin hullunkuriselle ilmeelle sen hinkatessa päätään kuivikkeisiin. Käyn vielä Eemelin noustua ylös taputtamassa sitä ja toivottamassa sille hyvät yöt ennen kuin lähden autolle ja kotiin.

tiistai 31. heinäkuuta 2012

3x hannoverori (tilaus)

hann-o Pose As Storm
Tummanruunikko, 167cm

Pose As Storm on aika kovapäinen ori, isolla O'lla. Orimaisuuttaa Posessa on enemmän kuin tarpeeksi, ruunia tätä ei kuitenkaan ketään raaski, suvussa liikaa hyviä nimiä ja orissa itsessään liikaa komeutta. Posen kanssa täytyy jatkuvasti olla varuillaan, mutta kun tarpeeksi on orin kanssa touhunnu tietää, milloin kannattaa väistää orin heittäessä etujalkaansa tai rynnätessä kohti viattoman sielun karsinaa, joko isku tai tappelu aikeissa.

Ratsastaa Pose As Storm on vaativa, töitä saa tehdä, että ori unohtaa viimeksi näkemänsä tamman hörähdyksen tai toisen orin kimeän sotahuudon. Posen saa kuitenkin hyvä ratsastaja kuulolle ja orin saakin esittämään parastaan, kunhan vain oikein osaa Posea motivoida.

Isä: Poseidon Like a Storm
II: Stormy From Sky
IE: Surrender

Emä: Sirap
EI: Cookie's Love
EE: Stream Dream

----

hann-o Naked On Carnival
Mustanruunikko, 169cm
Tuoja, Lokki (helmilokki@gmail.com)


Naked On Carnival on miellyttämis haluinen ori. Naken kanssa asiat sujuvat yleensä vaivoitta, ori ei paljon mekastele. Naken kanssa voi toimia huoletta myös tammojen läheisyydessä, orimaisuutta löytyy silloin kun sitä tarvitaan, mutta muuten Nake on hieman ruunamaisen kiltti.

Ratsastaa Nake on kotona valitettavasti välillä hieman laiska, mutta kilpailupakoilla intoutuu vieraista hevosista ja ihmisistä esittämään parastaan.

Isä: Just Naked!
II: I Wanna Be A Naked
IE: Just For Fun

Emä: Little Carnival
EI: Mess Up On Carnival
EE: Little Pinkie

---

hann-o Play With The Devil
Rautias, 165cm
Tuoja, Lokki (helmilokki@gmail.com)


Play With The Devil on nimestään huolimatta mamman mussukka eikä mikään paholainen. Devilin kanssa kuitenkin olla varuillaan sillä ori on pienen pieni kujeilia. Devil on mestari salpojen avaaja ja tarhasta karkaaja, joten sen kanssa täytyy käyttää varmistuslukkoja karsinan ovessa ja tarhassa olevaa ori on parasta vahtia.

Ratsastaa Devil on vauhdikas. Ori rakastaa kiikuttaa ratsastajaa mielensä mukaan, joten selkään on parempi nostaa joku jämäkkä ihminen, ettei ori tee ihan mitä mieli lystää.

Isä: Devil Nevil
II: Nevil The Devil
IE: Me To The You

E: Play With Me
EI: Burned House
EE: Wait A Moment


Kaksi xx-tuontia (tilaus)


xx-o Never Looked Back
Estepainoitteinen, 165cm, punaruunikko
Kasv. Ian McDean, USA
Tuoja, Lokki (helmilokki@gmail.com)

Never Looked Back, tutuille Nestor on ns. sekasuvusta tuleva ori, jonka kyvyt on huomattu parhaiten esteille, vaikka isä onkin laukkasukuinen kouluhevonen ja emä yleispainoitteinen kotipiha ratsu. Nestorin hyppykapasiteetti on ollut pienestä pitäen huima, joten uravalinnaksi estekentät olisi orille luonnollisin vaihtoehto. Myös Kenttäkilpailut voisivat olla orille omiaan.

Luonteeltaan Nestor on nöyrä ja hyvätapainen ori, ei oli rietas vaan käyttäytyy rauhallisesti myös tammojen läheisyydessä. Orin käsittely on helppoa, ja joskus ihmisistä tuntuukin ettei herralla mitään kulkusia olekkaan, kun hormoonit eivät tunnu jylläävän millään tavalla.

Ratsuna Nestor toimii hyvin, on kuuliainen ja pehmeä ratsastaa. Kouluväännössä ori ei ole parhaillaan vaan saattaa näyttää jopa kömpelöltä vaikka on oikeastaan erittäin ketterä jaloistaa. Esteillä Nestor on omimmillaan eikä tunnu myöskään pelkäävän mitään.

Isä: Never Ever Back koulupainoitteinen, prn, 168cm
II: Better Lose Than Die
IE: Back I Days

Emä: I Looked U Yleispainoitteinen, trt, 158cm
EI: Somehow Bloodness
EE: I Loved U Yesterday


--------

xx-t Primal Scream
Estepainoitteinen, 163cm, punarautias
Kasv. Jennifer Alliston, USA
Tuoja, Lokki (helmilokki@gmail.com)

Primal Scream, tummin kutsuttuna Prima on estesuvusta tuleva kaunis tamma. Prima on hyvä käsitellä ja kunnioittaa hoitajaansa ja tuttuja ihmisiä. Vieraita kohtaa Prima on ylpeilevä, eikä halua jokaisen tulevan lääppimään itseään. Ilkeä tamma ei kuitenkaan ole, mutta hellyyden osoituksia se jakelee vain harvoille ja valituille ihmisille.

Ratsastaa Prima on erittäin herkkä, useat ovat sanoneet tammaa liiankin herkäksi makuunsa. Primaa ratsastavan on tosiaan osattava hommansa, sillä tamma sakottaa pienestäkin virheestä. Kouluradoilla tamma on ihan näyttävän näköinen, mutta siellä tamman ketteryys, nopeus ja voima eivät tule lainkaan niin hienosti esille kuin esteillä. Priman hyppytaidon lisäksi isona plussana on se, että tamma todella nauttii hyppäämisestä.

Isä: Lines Of Road Estepainoitteinen, prt, 165cm
II: Lines Of Rock
IE: Moment

Emä: Primal Shot Estepainoitteinen, prt, 160cm
EI: Shot N Shot
EE: Primal Kill

Kaksi issikka tuontia (tilaus)

------
isl-t Halla frá Hólar / Hallveig frá Hólar, 133cm
tuoja, Lokki (helmilokki@gmail.com)

Isä: Alvar frá Húsavík
II: Alvitur frá Húsavík
IE: Hlíf frá Selfoss

Emä: Hneta frá Hólar
EI: Gluggi frá Reykholt
EE: Kaldyrja frá Hólar


Halla noudattaa ihmisen ohjeita tarkasti, tamma ei tunnu toimivan ihmisen läheisyydessä lainkaan oman pään mukaan vaan odottaa ihmisen ottavan ohjat haltuunsa samalla hetkellä kun astuu karsinaan tai tarhaan. Tämä piirre on Hallassa toisaalta mahtava, mutta joskus se ottaa päähän kun tamma ei tee mitään oma-aloitteisesti, kuten väistä ilman pyyntöä.

------------
isl-o Myrkur frá Vogar / Randver frá Vogar, 134cm
tuoja, Lokki (helmilokki@gmail.com)

isä: Þrassi frá Grindavik
II: Þosteinn frá Keflavík
IE: Fridrik frá Grindavik

Emä: Litfara frá Vogar
EI: Reistr frá Höfn
EE: Dagny frá Vogar


Myrkur on rennon letkeä oriherra, jonka kanssa ihmisen huonoinkin päivä saa hieman valoa. Myrkurilla on positiivinen elämänasenne ja se tuntuu viljelävän hyvää tuultaan ympäristöönsä. Myrkur on käsiteltäessä mukava, mutta hieman pikkupojan tasolle jäänyt metkuilija. Tammoista Myrkur ei ota paineita vaan hörähtää niille ohittaessaan hieman, sen suuremmin noteraamatta.
------------


http://evia.arkku.net/isl/halla.html http://evia.arkku.net/isl/myrkur.html